Tämä toimittaja Jussi Karvosen kanssa tehty artikkeli on rinnakkaisjulkaisu Ase & Erä -lehden (2/2025) kanssa. Mikael Kukkonen on osa Sako Suomen vaikuttajamarkkinointitiimiä.

Kun metsästäjä löytää itselleen juuri sen oikean ja sopivimman aseen, se ikään kuin asettuu heti kohdalleen. Säädöt ovat juuri oikeat, ampumatuntuma täydellinen ja ampuminen luontevaa ilman että ampujan tarvitsee keskittyä etsimään oikeaa asentoa.

Kokeneellekin metsästäjälle se elämän ase voi löytyä vasta vuosikymmenien päästä.

–Olen ampunut aika monella aseella ja omistan aika monta asetta, mutta Sako 90 Questia voi nimittää elämäni aseeksi. On aika vaikea kuvitella, mikä siinä voisi vielä parantua. Se vain tuntui alusta alkaen omalle aseelle, vaikkei muissakaan mitään vikaa ole, naurahtaa sodankyläläinen Mikael Kukkonen.

Kukkoselle tärkeää on aseen keveys ja ampumaergonomia.

– Kuljen erämaissa päiväkausia, minkä vuoksi olen oppinut arvostamaan aseen keveyttä. Ergonomian merkitys korostuu, koska ampuma-asennot ja -tilanteet vaihtelevat. Questissa tukki on säädettävissä monipuolisesti, mikä on tärkeää esimerkiksi pystykorvan kanssa metsästäessä, jossa on pystyttävä ampumaan eri asennoista.

Sako 90 -sarjan pohjana oli Sako 85 -sarja. Suurimmat muutokset Sako 85 -sarjaan ovat uusi lukkokehys, kiikarin kiinnitys ja laukaisukoneisto. Lukkokehys on aiempaa jäykempi ja se on toiminnaltaan push feed. Ulosheitto on kahdella plungerilla ampujan sivulle. Mallista riippuen kiikarin kiinnitys tapahtuu kehykseen koneistetun picatinnyn tai 17mm Optilock kiskon avulla. Laukaisua säädettäessä ei tarvitse purkaa asetta, vaan säätö tehdään liipasimen edessä olevasta torx-ruuvista. Kukkonen hankki Sako 90 Questin puolisentoista vuotta sitten.

–Lähtökohtana oli hankkia kivääri, joka olisi pitkäaikainen ja luotettava pitkän matkan tarkkuusammuntaan ja monipuoliseen metsästykseen soveltuva ase. En jäänyt odottamaan Sako 90 Quest Ultraa, vaikka tiesin senkin markkinoille tulevan ja jota pidän edelleen kiinnostavana. Jo Questia edeltävä malli 85 Carbon Wolf oli erittäin hyvä ase ja mietin aikanaan sen hankintaa. Sako kuitenkin lopetti sen valmistuksen ja kehitti onneksi tämän sen tilalle.

Sakolaisen ensimmäinen riistatilanne tuli mieleenpainuvasti heti tuoreeltaan jo parin tunnin hiihdon jälkeen. Olin edellisenä iltana kohdistanut kiväärin ampumalla kotini kuistilta tauluihin, jotka valaisin kahdella otsalampulla. Kustomoin Steinerin korotornin vastaamaan Sako Rangen lentorataa -20°C-asteen pakkasessa, ja Questin ensimmäinen riistalaukaus 296 metristä osui sentilleen siihen, mihin sen lähetin.

Sakon 90 Questissa on pieniä parannuksia Sako 85 Carbon Wolfiin verrattuna.

–Muun muassa patruunan ulosheitto on hieman parempi ja suoraan kehykseen koneistettu picatinny-kiinnitys. Pidän Sakon lukkoaktiosta ja 2-rivisestä metallilippaasta kovasti. Questin hiilikuitutukki soveltuu pitkän matkan tarkka-ammuntaan, on kevyt ja monipuolisesti säädettävä. Tukin pinta on sopivan karkea ja piippu on uritettu mikä keventää piippua ja vaikuttaa sen lämpökäyttäytymiseen. Vetopituus ja poskipakka ovat säädettävät, mikä korostuu eri asennoista ammuttaessa. Jollei poskipakka ole säädettävä, ei yli 20-kertaisista suurennoksista oikein hyödy. Kahva on hiukan sirompi, kuin Sako 85:sen vastaavassa mallissa. Kiväärissä on ruostumattomat raudat, jotka on käsitelty cerakote-pinnoituksella mustaksi. Jopa tukin näkyvät hiilikuituosat on UV-suojattu.

Ampumaergonomia on usein hyvin pienestä kiinni. Ergonomialtaan ja käsiteltävyydeltään ase on Kukkoselle ehdottomasti ykkönen.

–Tietysti jokainen ase on myös tottumiskysymys ja metsästäjä ikään kuin kasvaa aseensa kanssa yhteen. Tässä aseessa oma kämmeneni asettuu pistoolikahvaan aivan optimaalisesti. Peukalohylly on minulle sopiva, koska ammun peukalo pystyssä. Liipasimen laukaisujäykkyydessä on viisi asetusta ja liipasimen etäisyys on säädettävä, mikä on lyhytsormiselle ampujalle miellyttävä ominaisuus. Hyvä ampumaergonomia tekee ampumisesta luontevaa. Jos esimerkiksi poskipakka ei luontaisesti asetu oikein, ampuja joutuu joka kerran keskittymään oikean asennon löytämiseen. Kun tuntuma on hyvä, voin ampua tarkasti eri asennoista.

– Kyllähän se Sibeliuksen Finlandia-hymni soi usein mielessä, kun vieressä on kansalliskoira ja aseessakin lukee Hand made in Finland.

Kukkosen aseessa on 4–32-kertaisella suurennoksella oleva Steinerin tähtäin sekä tähtäinkamera, jota hän käyttää kuvatessaan metsästysvideoita. Piipunnokassa on vain parinsadan gramman painoinen Ase Utra Titan -vaimennin. Kiväärin alla tukena hän käyttää vaihtelevasti bipodia, kolmijalkaa tai reppua.

– Lapin olosuhteisiin ja omaan vaellusmetsästykseeni kaliiperi 6,5 Creedmoor toimii hyvin. Alkuvuodesta latvalinnustan pääasiassa metsoa, sitten kyttään kettua, käyn sorkkaeläinjahdeissa, eri ratatreeneissä sekä karhu- ja lintujahdeissa. Ase ja kaliiperi ovat omiaan pitkillä matkoilla. Ulkomailla saattavat ampumatkat olla satoja metrejä, mihin tämä ase jälleen soveltuu. Ase sopii oikeastaan kaikelle riistalle, kun vain patruunavalinta on oikea.

Ominaisuudet:
Piipun pituus: 20″/510mm
Vaimenninkierre: 5/8″x24
Tukki: Hiilikuitu
Kiikarin kiinnitys: Picatinny
Lukontyyppi: Pushfeed tupla plungereilla 
Lipas: Päältä ladattava 2 rivinen 5-patruunan 

Lue lisää Sako 90 -tuoteperheestä Sakon sivulta.

// Mikael Kukkonen

Alta tuoreimpia kuvia Instagramistani: