Viiden päivän metsästysvaellus Koilliskairan erämaassa

Vaaka näyttää aserinkalleni tasan kolmekymmentä kiloa, mukaan lukien kiväärini. Illallisille olemme varanneet makaronia ja muussijauhoa, mutta lihat ovat koirani Joikun varassa. Eväsleipiä, hedelmä-pähkinäsekoitusta ja …

Ensimmäiset kertani kettupassissa

Tähystän vielä viimeisen kerran aavan yli – en niinkään saaliin toivossa, vaan enemmänkin vain ihastellakseni, kuinka terävältä huurteiset aihkimännyt kiikarin läpi katsottuna näissäkin yöolosuhteissa näyttävät. Katseeni pyyhkäisee raihnaista rämepuustoa tunturinjuuren pohjoisreunasta alkaen , kunnes yhtäkkiä sydämeni hyppää kurkkuun – KETTU!

Joikun kaksi metsoa

Otan vielä joitakin askelia, kunnes näen kiivaasti haukkuvan Joikun: sen hievahtamaton katse ja sulossoinnut kohdistuvat jyrkästi yläviistoon, kohti valtavan lakkapääpetäjän latvaa..

Unkarilainen tappoväline

”Niin, eli onko siinä se vika edelleen korjaamatta?”, Samuel jatkaa. ”Tottakai on, eihän se nyt mihinkään itsestään katoa”, totean edelleen ihmetellen. ”Eli miten siis vaikka äsken, kun …

Metsästyksen välivuosi?

Metsästys koiran kanssa muutti kaiken. Sen lisäksi, että se helpotti saaliin saantia huomattavasti, se alkoi vaihtamaan fokustani pelkästä saaliin tavoittelusta…

Yksi erä meille

Joiku merkkaa pelkän hajun perusteella itsevarmasti yhtä kuusikon tuuheista kuusista, josta…