Suomuurain, eli lakka tai hilla, on kiistattomasti suomalaisten eniten himoitsema marja. Vaniljajäätelön tai leipäjuuston kera tarjoiltuna lakkahillo on vertaansa vailla oleva jälkiruoan kruunu, mutta monille lakanpoiminta on myös merkittävä sivutulon lähde. Hyvän hillasaaliin verovapaalla myynnillä voi hyvin toteuttaa esimerkiksi lomamatkan tai uuden harrastusvälineen hankinnan. Tuntuu kuitenkin, että samaan aikaan kun jotkut saavat vuodesta toiseen kadehdittavia hillasaaliita, toisten saaliit jäävät kerta toisensa jälkeen siltä ainoalta varmalta marjapaikalta – torin myyntipisteeltä – laihahkoksi, (lom)pakon sanelemana. Vesi kyllä herahtaa kielelle, mutta ajatuskin täysistä hillaämpäreistä voi tuntua kaukaiselta haaveelta.

Teen tämän silläkin uhalla, että joku löytää myös omat vakiopaikkani.

Olipa sitten mielessä kerätä omaan ja läheisten iloksi tai myyntitarkoituksessa, vasta-alkajan ja konkarin välisenä erona näyttäisi olevan tieto hyvistä paikoista. Etenkin pitkän ajomatkan takaa epävarmuus saaliista on riittävä syy jäädä kotiin. Kaikki hillasoilla tapaamani marjastajat ovat olleet vähintäänkin ”kohtalaisen ikääntyneitä” ja tieto parhaista paikoista uhkaa hautautua heidän mukanaan. Viikonloppuna tämän kesän poimintaurakkaani aloitellessa ajattelin asiaa. Päätin koostaa vinkkejä kannustaakseni lukijamme liikkeelle ja saadakseni mahdollisimman monet lähtemään lakkaan, ehkä ensimmäistä kertaa elämässään. Teen tämän silläkin uhalla, että keräät muutaman ämpärillisen juuri minun omilta suosikkipaikoiltani Pohjois-Karjalassa!

Lue ja toimi alla olevien vinkkien mukaisesti ja kerro viestillä tai kommentilla onnistiko! Kun löydät hyvän marjapaikan, käytännössä varmistat itsellesi lupauksen herkullisista saaliista vuosiksi eteenpäin.

Intohimoisen Lakastajan 10 vinkkiä apajille:

1. Lakkaa ei kerätä autosta eikä varsinkaan tietokoneen äärestä! Netistä voi tietysti löytää hyviä vinkkejä ja joitakin sieni- tai marjapaikkoja voi bongata etsimällä sopivan näköisiä maastoja autosta käsin. Tiet kuitenkin tehdään yleensä kovemmille maille eivätkä hyvät lakkapaikat useinkaan näy tielle. Siksi on hyvä tehdä hieman taustatöitä ennen reissua. Aivan tienvarressa sijaitsevat lakkapaikat sitä paitsi ovat ihmisillä myös niin hyvin tiedossa, että niistä tuskin salaista vakiopaikkaasi saat.
2. Avaa Retkikartta tai jokin muu maksuton karttapalvelu. Aloita valitsemalla karkeasti jokin seutu realistiselta kulkuetäisyydeltä, jolta lakkapaikka voisi löytyä. Selaa valitsemaasi aluetta eri zoomaustasoilla. Käytä vuoronperään sekä ilmakuvaa että maastokarttaa hahmottaaksesi potentiaalisia lakkapaikkoja.
3. Etsit erityisesti avosoita ja ojitettuja soita eli turvekankaita, jotka voivat olla puustoisiakin. Tiheimmät lakkaesiintymät olen aina tavannut avosoilla, mutta avosoilla hillat voivat alkukesän kylmillä keleillä paleltua. Puustoiset turvekankaat eivät ole yhtä hallanarkoja ja ne ovat siksi saaliin suhteen varmempia.
4. Merkitse karttaan kiinnostavan oloisia soita, turvekankaita ja vesistöjä. Lammet ja järvet ja laajat suoalueet ovat siksi mielenkiintoisia, koska niiden vaihettumisvyöhykkeillä lakan elinympäristöolosuhteet vaihtelevat ja hyvä lakkapaikka voi löytyä joltakin nurkalta. Korkeusvaihtelut tai vesistön läheisyys voivat vaikuttaa siihen, että jossakin kohdassa lakkaa esiintyy hyvinkin paljon, vaikka siihen muissa osissa ei olisikaan minkäänlaisia viitteitä. Suunnittele siksi muutama kävelyreitti etukäteen ja merkitse valmiiksi karttaan paikat, joista aiot tiedustelulenkeillesi lähteä.
5. Sopiva tiedustelulenkkien määrä yhdellä retkellä riippuu tiedustelulenkkien pituudesta ja käytettävissä olevasta ajasta. Valitse esimerkiksi muutamia kohteita seuraavista:
   • avosuo, jonka reunaa käyt kiertämässä jonkin matkaa
   • joki tai puro, jonka reunaan rajoittuu ojitettua suoaluetta
   • turvekangas, jolla satelliitti- tai ilmakuvan perusteella kasvaa puustoa. Pian opit hahmottamaan, millaista puustoa lakkapaikoilla tyypillisesti on ja kun opit tulkitsemaan ja yhdistämään kuvia maastohavaintoihisi, löydät pian muitakin sovellusmahdollisuuksia kuin lakanpoiminta!
6. Kun olet merkinnyt tiedustelureissua varten karttaan kohteita, ota mukaan suunnistusvälineet eli kartta ja kompassi. Pitkin kesää tehdyillä tiedustelureissuilla opit jo kukintovaiheesta alkaen hahmottamaan muita paremmin, milloin lakka on kypsää poimittavaksi. Laita sijainti talteen, vaikka marjat olisivat jo kerätty. Voit hyötyä tiedosta seuraavana vuonna ja olla silloin paikalla ensimmäisenä.
7. Kerää vain kypsää hillaa! Kypsän hillan tunnistat siitä, että se on pehmeä ja irtoaa helposti kannastaan. Kypsä hilla on väriltään oranssi tai keltainen.
8. Älä pelkää, että toiset kerkesivät ensin ja sinulle ei jäänyt mitään. Muihin marjoihin verrattuna lakkasato kypsyy epätasaisesti ja saalista riittää useille poimijoille eri päivinä. Mene parin päivän päästä uudelleen samalle paikalle.
9. Totesin aiemmin, ettei lakkapaikka löydy autosta käsin, mutta kumoan sen nyt. Kiivaimpaan lakanpoiminta-aikaan saatat löytää uuden lakkapaikan ajelemalla potentiaalisilla seuduilla ja tarkkailemalla, mihin ihmiset ovat pysäköineet autonsa. Erityisesti vanhojen ihmisten suosimat automallit ovat vahvoja indikaattoreita! 😉
10. Kun lähdet marjaan nauttimaan jokamiehenoikeuksista, varaa mukaan myös positiivista asennetta kanssakulkijoita kohtaan. Toiset marjanpoimijat eivät ole vihollisia vaan heihin kannattaa suhtautua hyvällä asenteella, jutella mukavia ja olla kannustava. Suomessa on aivan riittävästi marjaa kaikille.

Makoisia reissuja toivottaen!

// Mikael Kukkonen

Ota meidät seurantaan Facebookissa pysyäksesi ajan tasalla uusista seikkailuistamme. Kannattaa myös seurata YouTube -kanavaamme, minne tulee vielä viime syksyltäkin hienoimpia hetkiä. Alla tuoreimpia kuvia Instagramista: