Kierrän askel kerrallaan puun, jossa metso epäiltävästi on. Ihan hullua kuunnella koiran haukussa olevan metson kiroilua kaikki aistit yliviritettynä niin pitkä aika! Mutta linnun sijainti alkaa olla jo paikannettu sen ääntelyn ja koiran katseen perusteella. Kuusiryhmän paksu oksisto onkin suojannut minua ja olen päässyt linnun alle. Minun on mentävä puun ohi saadakseni metsoon näköyhteys. Lintu röhkäisee ja Mimmi volahtelee kimakasti.
Kategoria: Metsästys
Syntymäpäivän metsoa
Mitään ei näy eikä kuulu. Lähden kohti autoa. Mikael on kiertänyt koirien kanssa kauempaa. Tulen pienelle kukkulalle, jonne jään hetkeksi odottamaan. Yhtäkkiä Mikael sanoo radiopuhelimeen: ”Nyt lähti metso sinua päin!” Samassa hetkessä näen silmäkulmastani, että iso musta liitää äänettömästi vasemmalla puolellani. Käännyn nopeasti ja metsän kuningaslintu on ehtinyt jo ohitseni. Ammun laukauksen takaviistosta sitä kohti, ja näen kuinka se putoaa! Juoksen nopeasti paikalle, ja sieltä se löytyy maasta.
Naiset jänisjahdissa!
Kanalinnustuskauden loputtua, ja jo pitkään ennen sitä, olemme halunneet jänisjahtiin oikean jäniskoiran kanssa. Mikaelin pystykorvien Rockyn ja Mimmin jänisajoista olemme kyllä aina lintumetsällä saaneet satunnaisia jänisjahdin maistiaisia, mutta ne ovat vain kasvattaneet odotuksia ”oikean” jäniskoiran kanssa koettavia jännittäviä tilanteita kohtaan. Lisäksi mielessä on tietysti herkullinen saalis: jänispaisti ja -käristys ovat meillä hyvin korkeassa arvossa.
Ensimmäinen korpimetsoni
Pääsemme liikkeelle hyvin levänneenä, sillä varhainen teerien kyttääminen ei houkutellut kumpaakaan ulos kovan tuulen vuoksi. Päätämme tutustua kiinnostavan oloiseen jylhien mäntymetsien alueeseen. Suuntaamme ensin autolta noin kilometrin päässä olevalle purolle, jossa päätämme haarautua puronvartta eri suuntiin.
Epäonnistumaan tuomittu jahtireissu vol.2
Nousen sängystä ja kuulen kiväärin laukauksen. Puuroa keittäessä kuuluu toinenkin; Mame on tainnut löytää kämpän läheltä hyvän teeripassin. Mamen veroiselta ampujalta on syytä odottaa molemmista laukauksista teerikukko, mutta ensimmäisestä olikin tullut puhdas huti ja jälkimmäinen oli osunut, mutta huonosti. Alamäkeen röpeltäen lentänyttä teertä etsitään yhdessä koirien kanssa ristiin rastiin, kunnes todetaan haavakon löytäminen mahdottomaksi. Heikko alku päivälle.
Epäonnistumaan tuomittu jahtireissu vol.1
Tätä jahtia oltiinkin suunniteltu erityisellä innolla! Viime vuonna etenkin Mamen saaliit ylittivät odotukset niin rajusti, että oli vaikea nytkään asennoitua mihinkään keskimääräiseen. Alkusyksyyn verrattuna pimeämpi lokakuu sopii täydellisesti eräkämppäelämän fiilistelyyn ja säätiedotuksetkin näyttivät hyvältä. Olimme varmoja, että tästä tulisi huikea reissu!
Kastikeaineksia
Tarina on tältä viikolta reissulta, jolloin meidän täytyi alkaa etsiä uusia suosikkipaikkoja. Reissun syvällisemmistä mietteistä on tulossa oma blogijuttunsa, mutta mennään nyt suoraan tilanteeseen – hetkeen, jolloin tapahtuu: Mimmillä on kuusikkonotkossa selvä lintuhaukku, jota Mitja on menossa tsekkaamaan. Mitja hiipii varovaisesti lähemmäksi haukkua – nähdäkseen mikä lintu koiran haukussa on, mutta yllättäen lähes Mitjan jaloista…
Samalla viivalla – kohtaamiset karhun kanssa
Toisinaan kuulee sanottavan, kuinka ”Ahti antoi ahvenia” tai ”Tapio riistaa”. Muutama kaveri on myös kertonut saaneensa metson oikealta Jumalalta. Syvä kunnioitus luontoa kohtaan, villieläinten mystisyys ja saaliin saamiseen liittyvät suuret tunteet viestittävät, että ”joku antoi minun kokea tämän upean hetken”.
Sorsastus alkoi – kävikö ”kuikat”?
Mitja lähtee hiipimään järvenrannan polkua pitkin ja minä jään rantaluhtaan passiin. Valitsen passipaikan pieniä mäntyjä kasvavalta mättäältä, joka tarjoaa matalana kyykkivälle näkösuojaa. Järveltä kuuluu kuikan laulua, jonka tunnistin jo metsän puolelta. Jos vaikka nappais jonkun kuvan kuikista tässä odotellessa.
Erältä ja Elämästä 